Vuonna 1997 Coimbrassa käyttöön otettu henkisen tuen ja itsemurhien ehkäisyn puhelinlinja perustettiin eristyksissä olleiden yliopisto-opiskelijoiden toimesta, mutta se laajeni nopeasti koskemaan kaikkia henkistä tukea tarvitsevia.

Puhuessaan Lusalle maailman mielenterveyspäivänä asiantuntijoiden varoituksista, jotka koskevat nuorten itsensä vahingoittamisen lisääntymistä, linjan puheenjohtaja selitti, että suurin osa puheluista (52 prosenttia) tulee aikuisilta (36-64-vuotiailta) ja senioreilta (17 prosenttia).

"Vasta sitten tulevat nuoret aikuiset, opiskelijat ja hyvin harvat teini-ikäiset", kommentoi Rita Neves, joka on toiminut vapaaehtoisena palvelussa vuodesta 2021.

Siitä, onko tälle selitystä, vastuuhenkilö sanoi, että se ei johdu siitä, ettei linjaa, joka on "erittäin suosittu" korkeakouluissa ja kouluissa, tunneta, vaan siitä, että opiskelijat eivät ole "yhtä avoimia pyytämään apua tai soittamaan tukilinjoille".

Vastuuhenkilön mukaan linjan toiminta lisääntyi "eksponentiaalisesti" lukuvuonna 2024-2025, yli 100 prosenttia, yhteensä 1 799 puhelua. Tämä osoittaa, että "ihmiset tarvitsevat yhä enemmän puhelua tai että linja tavoittaa yhä suuremman yleisön".

Vaikka kyseessä on henkisen tuen ja itsemurhien ehkäisyn puhelinlinja, suurin osa puheluista ei liity itsemurhaan vaan pikemminkin romanttisiin suhteisiin, perheeseen, ystävyyssuhteisiin ja yksinäisyyteen.

SOS Estudante (915246060; 969554545; 239484020) saa myös paljon hiljaisia puheluita ihmisiltä, jotka eivät pysty ilmaisemaan itseään. Hän kuitenkin korostaa, että pelkkä tieto siitä, että toisessa päässä on joku, rauhoittaa heitä ja rohkaisee heitä yrittämään soittamista uudelleen.

"Monet soittavat myös vain puhuakseen päivästään", ja usein tämä on ensimmäinen kerta, kun he puhuvat jonkun kanssa sinä päivänä.

"Uskomme, että yksinäisyys on läsnä käytännössä jokaisessa puhelussa", Rita Neves kommentoi.

Ensisijainen tuki

Rita Neves selitti, että neuvontapuhelimet tarjoavat ensisijaista tukea. "Meidän tapauksessamme toimimme kello 20.00 ja 01.00 välillä, eikä psykologeja yleensä ole saatavilla."

"Se on ensisijaista tukea jollekin, joka on kriisissä tai joka todella tarvitsee puhumista sillä hetkellä, mutta se ei koskaan korvaa psykologista tukea", hän lisäsi.

Linjalla on tällä hetkellä 33 vapaaehtoista, kaikki Coimbran korkeakoulujen eri alojen opiskelijoita, jotka ovat käyneet läpi "pitkän rekrytointiprosessin" ja "30 tunnin koulutuksen, joka pätevöittää heidät vastaamaan kaikenlaisiin puheluihin".

"Olemme kaikki vapaaehtoisia; emme saa mitään muuta vastinetta kuin tyydytyksen siitä, että tiedämme tekevämme jotain", sanoi puheenjohtaja, joka lopetti puheluihin vastaamisen otettuaan tehtävän vastaan nimettömyyden vuoksi.

Muistellessaan aikaansa työskennellessään palvelussa Rita Neves sanoi, että "vaikeinta" on ottaa etäisyyttä ja ymmärtää, että heidän tarjoamansa apu "on melko rajallista", mutta hän korosti, että vapaaehtoiset saavat ammattimaista psykologista tukea aina, kun he sitä tarvitsevat.

"Puhumme puhelimessa, ja vaikka uskomme vahvasti aktiivisen kuuntelun voimaan, totuus on, että aina ei ole meidän vallassamme pelastaa jonkun henkeä", hän myönsi tuulettaen: "On puheluita, joita emme koskaan unohda."

Tänä päivänä Rita halusi välittää viestin siitä, että "avun pyytäminen on rohkeutta" ja että "ympärillämme olevien ihmisten huomioiminen voi pelastaa ihmishenkiä".