Tutkimuksen otsikko on "Perheiden kokemukset elinkustannuskriisin aikana - Lasten näkökulmat hyvinvointivaikutuksiin", ja se rakentuu vuodesta 2020 lähtien koettujen taloudellisten haasteiden ympärille, joita leimaavat energian ja elintarvikkeiden kallistuminen ja inflaatiopaineet, joita Ukrainan hyökkäys pahensi.
Tutkimuksen koordinaattorin Manuel Menezesin mukaan tutkimuksen otoksessa, johon kuului 236 lasta, joiden keski-ikä oli noin 15 vuotta, kymmenestä koulusta viidestä Coimbran alueen kunnasta, 83 prosenttia lapsista oli kuullut kriisistä.
"Tämä on ristiriidassa niiden väitteiden kanssa, joiden mukaan lapset ovat vieraantuneita ja heillä on heikko taloudellinen lukutaito. Tutkimuksemme osoitti selvästi, että heidän tietoisuutensa ja talouslukutaitonsa on korkea", hän totesi.
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista lapsista on portugalilaisia, mutta mukana on myös muita kansallisuuksia edustavia lapsia, kuten brasilialaisia ja ranskalaisia.
Koordinaattorin mukaan ryhmä on "suhteellisen etuoikeutetussa asemassa koulutuspääoman, sosiaalisen pääoman ja omaisuuden suhteen", mutta nämä ominaisuudet "eivät kuitenkaan estä tunnistamasta joitakin haavoittuvuuden merkkejä, jotka jatkuvat tietyissä segmenteissä".
Manuel Menezes huomautti, että "useimmat eivät raportoi vähentyneistä menoista", mutta joitakin indikaattoreita on olemassa: 10,3 prosenttia ilmoittaa vaikeuksista maksaa sähköä ja 20,8 prosenttia vuokra- tai asuntolainamaksujen viivästymisestä.
"Tämä aineellisten vaikutusten vähäisempi edustavuus ei voi johtaa siihen, että päättelisimme, että vaikutukset eivät olisi merkittäviä. Se voidaan tulkita myös perheiden sietokyvyksi", hän sanoi.
"Sukupolvien välinen ahdistus"
Otos kertoo myös "sukupolvien välisestä ahdistuksesta", sillä lapsilla on "merkittävää huolta" tulevaisuudestaan. "Yli 50 prosenttia lapsistamme osoitti tätä ahdistusta, pelkoa taloudellisista ja rahoituksellisista kysymyksistä sekä pelkoa sairaudesta ja kuolemasta", selitti koordinaattori, jolle psykososiaalinen tuki on asia, joka on otettava huomioon.
Tutkimus osoittaa, että lapset "pyrkivät taloudelliseen vakauteen", mutta 18 prosenttia asetti oman ja perheensä terveyden etusijalle. Lapsista 13 prosenttia on huolissaan maailmanlaajuisista ongelmista, mikä professorin mukaan osoittaa "emotionaalista ja kansalaiskypsyyttä".
Manuel Menezesille tutkimus jättää viestin siitä, että lasten kuunteleminen "on eettinen välttämättömyys" ja "olennainen väline, joka rikastuttaa erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämistä".
"Se, miten he kokevat oman ja perheensä hyvinvoinnin, on barometri yhteiskuntiemme terveydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Emme voi vähätellä tätä tosiasiaa".








